Etusivulle

Jorma Ojanaho - vahva suomalainen

Ennen voimamiesuraa Jorma Ojanaho kilpaili kehonrakennuksessa ja voimanostossa. Vuonna 1991 hän sijoittui kehonrakennuksen SM-kisoissa viidennelle sijalle yli 90-kiloisten sarjassa. Kun voimanostossa syntyi kova yhteistulos 910 kiloa, oli aika siirtyä voimamieskilpailuiden puolelle.

Menestystä Suomen Vahvin Mies -kilpailuissa
Vuonna 1993 Jorma Ojanaho kilpaili ensimmäisen kerran Suomen Vahvin Mies -kilpailussa sijoittuen neljänneksi. Edellään kovat nimet Riku Kiri, Marko Varalahti ja Jarmo Ruotsalainen. Seuraavana vuonna Ojanaho tuli kilpailuun painavassa kunnossa. Miehellä oli kilpailussa elopainoa peräti 150 kiloa ja ikää vasta 24 vuotta.

Ojanahon kilpailun alkoi kohtalaisesti. Kaksi ensimmäistä lajia olivat lastaus ja krusifiksi. Kolmannessa lajissa tukkipunnerruksessa mies näytti voimansa. 100-kiloinen tukki sai hurjaa kyytiä. Vain Riku Kiri pystyi rikkomaan Ojanahon tekemän 25 toiston suorituksen. Loppuosa kilpailusta sujui ilman epäonnistumisia ja hän sijoittui kilpailussa kolmanneksi Riku Kirin ja Harri Simosen jälkeen.

Välivuosi ja Suomen vahvimman titteli
Välivuoden Jorma Ojanaho piti vuonna 1995 tavoitteenaan kehittyminen nimenomaan voimamieskilpailijana. Koska voimataso oli kovaa luokkaa, Ojanaho pyrki panostamaan myös muihin menestymiseen vaikuttaviin tekijöihin. Ojanaho totesi kovan voimaharjoittelujakson jälkeen, että hänen 155 kilon massansa on liikaa voimamieskisoissa menestymiseen. Niinpä mies pudotti painoaan noin 140 kilon paikkeille.

Vuoden 1996 Suomen Vahvin Mies -kilpailu alkoi rekanvedolla. Jorma Ojanaho sijoittui avauslajissa kolmanneksi. Toisessa lajissa farmarikävelyssä Ojanaho kantoi 115-kiloisia painoja 76,50 metriä ja sijoittui lajissa kolmanneksi. Herkuleenotteessa kilpailun yksi ennakkosuosikeista Marko Varalahti epäonnistui lajissa. Jorma Ojanaho jatkoi tasaisia suorituksiaan sijoittuen lajissa neljänneksi. Kolmen lajin jälkeen Ojanaho oli kilpailun kärkipaikalla ennen Jouko Aholaa.

Finaalin Jorma Ojanaho avasi vakuuttavasti. Hän voitti ylivoimaiseen tyyliin kivenpunnerruksen ja vankisti johtoaan ennen kahta viimeistä lajia. Muurin yliheitto ja voimakivet menivät hyvin ja Ojanaho kuittasi itselleen Suomen vahvimman miehen tittelin ja edustuspaikan Maailman Vahvin Mies -kilpailuun.

Maailman kuudenneksi vahvin mies
Vuoden 1996 Maailman Vahvin Mies -kilpailun karsinnasta Jorma Ojanaho selvisi jatkoon tasapisteillä hallitsevan mestarin Magnus Ver Magnussonin kanssa. Finaalissa Jorma Ojanaho avasi pelin voittamalla valjasvedon. Seuraava laji autonpyöritys ei mennyt yhtä hyvin ja hän menetti hieman asemiaan. Herkuleenotteessa ja voimaportaissa Ojanaho pärjäsi hyvin ja sijoittui kilpailussa lopulta kuudennelle sijalle.

Seuraavan vuoden Suomen Vahvin Mies -kilpailussa taso oli jälleen erittäin kova. Kilpailun voitti Jouko Ahola. Kun tiedetään, että Ahola voitti samana vuonna myös Maailman Vahvin Mies -kilpailun, ei arvokisoihin pääsy ollut Suomessa helppoa. Jorma Ojanaho sijoittui Suomen Vahvin Mies -kilpailussa Jouko Aholan ja Sami Heinosen jälkeen kolmanneksi ja edustuspaikka Maailman Vahvin Mies -kilpailuun jäi saamatta.


Jorma Ojanaho ja Riku Kiri World's Strongest Viking -kilpailussa
vuonna 1997.

Harjoittelusta ja tuloksista
Lajiharjoittelun Jorma Ojanaho aloitti kolme kuukautta ennen kilpailukautta. Kun Ojanaho otti lajiharjoittelun mukaan ohjelmaansa, säädettiin punttiharjoittelua jonkin verran normaalista.

Jorma Ojanaho oli väkivahva kilpailija. Miehen fysiikka oli kehonrakennustaustan ansiosta erittäin lihaksikas. Vertasipa Yleisradion selostajana toiminut Mauri Myllymäki Ojanahon käsivarsia Manfred Höberlin vastaaviin, kun Ojanaho veti traktoria vuoden 1996 Maailman Vahvin Mies -kilpailussa.

Voimanostossa Jorma Ojanaho tehtaili jo varsin nuorena yhteistuloksen 910 kiloa. Ojanahon voima-arvot olivat kaikissa liikkeissä kovaa tasoa. Huippuna 290 kilon raw-penkkipunnerrus. Suomen Vahvin Mies -kilpailussa Jorma Ojanaho punnersi 110 kilon luonnonkiven peräti kahdeksan kertaa suorille käsille.

Teksti Kirmo Varvikko

Aiheeseen liittyviä videoita